Seitsemän vuotta tekoälyä työelämässä – mitä ennusteista toteutui?

Vuonna 2018 Duunitori julkaisi artikkelin, jossa listattiin kymmenen tapaa, joilla tekoäly tulisi muuttamaan työn tekemistä. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin on mielenkiintoista tarkastella, miten nämä ennusteet ovat toteutuneet arjessamme. Tekoälyn hyödyntäminen on laajentunut nopeasti, mutta sen vaikutukset ovat olleet monin paikoin erilaisia kuin alkujaan ajateltiin. Artikkelissa mainittiin esimerkiksi asiakaspalvelun automatisointi, työn tuottavuuden kasvu ja uusien ammattien synty – ilmiöitä, jotka ovat nyt selkeästi havaittavissa eri toimialoilla.

Tekoälyn rooli rutiinitöiden korvaajana on konkretisoitunut erityisesti toimistotyössä, asiakaspalvelussa ja sisällöntuotannossa. Chatbotit, kielimallit ja analytiikkaratkaisut tekevät jo monia tehtäviä, joita vielä 2018 hoiti ihminen. Sen sijaan monet artikkelissa mainituista huolista, kuten massatyöttömyys tekoälyn vuoksi, eivät ole toistaiseksi toteutuneet siinä mittakaavassa kuin pelättiin. Pikemminkin tekoäly on muuttanut työnkuvia ja vaatinut uudenlaista osaamista – muutos on ollut enemmän kehitystä kuin romahdusta.

Tärkein havainto on, että tekoäly ei ole korvannut ihmistä vaan täydentänyt meitä. Työelämässä korostuvat nyt yhä enemmän luovat, eettiset ja inhimillistä harkintaa vaativat tehtävät – asiat, joissa tekoäly ei vielä loista. Vuoden 2018 artikkeli oli aikaansa edellä monessa kohtaa, mutta seitsemän vuotta myöhemmin voidaan sanoa, että muutos on ollut asteittaista, osin jopa hitaampaa kuin odotettiin. Silti suunta on selvä: tekoäly on tullut jäädäkseen, ja työn tulevaisuus rakentuu yhä enemmän ihmisen ja koneen yhteistyölle.

Lähde: Duunitori. Kymmenen tapaa, joilla tekoäly muuttaa tulevaisuuden työn. Viitattu 15.4.2025.

Digitaalinen talous – modernin yhteiskunnan perusta

Digitaalinen talous on noussut yhdeksi merkittävimmistä talouden osa-alueista, ja sen vaikutus yhteiskuntaan on syvällinen. Euroopan unionin digitaalinen ohjelma keskittyy muun muassa digitaaliseen infrastruktuuriin, tekoälyn kehittämiseen ja kyberturvallisuuteen, varmistaen, että Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä globaalissa teknologiakehityksessä. Tämä strategia tukee innovaatioita ja talouskasvua, mahdollistaen yrityksille ja kansalaisille paremmat digitaaliset palvelut.

Suomessa digitaalinen talous on laajentunut merkittäväksi toimialaksi, jonka arvo vastaa rakennusalan kokoluokkaa. Tilastokeskuksen mukaan sen osuus bruttokansantuotteesta on huomattava, ja kasvu jatkuu vahvana erityisesti ohjelmistokehityksen, alustatalouden ja datan hyödyntämisen ansiosta. Tämä kertoo siitä, että digitaalinen liiketoiminta on yhä suurempi työllistäjä ja arvonluoja kansantaloudessa.

Jotta Suomi ja Eurooppa voivat hyödyntää digitaalisen talouden koko potentiaalin, on tärkeää panostaa osaamiseen, innovaatioihin ja sääntely-ympäristön kehittämiseen. Digitaalinen transformaatio edellyttää joustavia ja kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat sekä yrityksiä että yksilöitä siirtymässä kohti yhä verkottuneempaa ja datavetoisempaa yhteiskuntaa.

Lähteet

Tilastokeskus. Saatavilla 19.2.2025. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/digitaalinen-talous-on-rakentamisen-kokoinen-toimiala-suomessa

Euroopan Komissio. Saatavilla 19.2.2025. https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/activities/digital-programme

Kaupunkivalokuvaus: Luonto, Liike ja Elämän Syke

Kaupunkivalokuvaus on taidetta tallentaa pienemmän kaupungin kauneus ja elämän syke. Se yhdistää rakennusten ja katujen yksityiskohdat, luonnon ja usein myös liikkeen kaupungin sydämessä. Valokuvaaja voi keskittyä moniin eri osa-alueisiin, kuten vanhojen rakennusten yksityiskohtiin, kaupungin vihreisiin keitaisiin, kuten puistoihin ja jokivarsiin, sekä kaupungin arkea ja liikkeen tallentamiseen.

Kaupunkivalokuvaus on saavuttanut suosiota erityisesti pienissä kaupungeissa, koska se tarjoaa runsaasti kuvattavaa, vaikka suuret pilvenpiirtäjät ja hektinen kaupunkielämä puuttuvat. Pienessä kaupungissa valokuvaaja voi löytää kauneutta arkipäiväisistä paikoista, kuten vanhoista kaduista, torilta tai rauhallisista puistokujista. Kaupunkiympäristö tarjoaa helposti saavutettavia ja mielenkiintoisia kuvauspaikkoja, ja siellä valokuvaaja pääsee nauttimaan rauhallisemmasta tunnelmasta verrattuna suurkaupunkeihin. Lisäksi kaupungit ovat jatkuvassa muutoksessa, ja tämä luo päivittäin uusia mahdollisuuksia tallentaa kauniita hetkiä.

Kaupunkivalokuvauksen etuja ovat sen luonteen tarjoama vapaus ja itseilmaisu. Pienessä kaupungissa voi yhdistellä luontoa ja liikettä, sillä luonto saattaa olla kaupungin keskellä lähellä tai osana sen maisemaa. Liikkuvuus on tärkeä osa kaupunkikuvausta – valokuvaaja voi liikkua kävellen tai pyörällä, löytää paikkoja, joissa valon ja varjon leikki luo uusia kuvakulmia. Pienissä kaupungeissa valokuvaaja voi nähdä arkielämän yksityiskohtia ja vangita kaupungin sydämelliset hetket, jotka jäävät helposti huomaamatta kiireisessä ympäristössä.

Lähde: https://fi.strikingly.com/blog/posts/kaupunki-valokuvaus-lopullinen-opas

Kajaanin joki
Kajaanin joki