Kun puhutaan kyberturvallisuudesta, monessa pienessä organisaatiossa mieleen nousevat lähinnä tietokonevirukset ja salasanojen vaihtaminen. Mutta uuden kyberturvallisuuslain voimaantulo tarkoittaa, että pelkkä “ettei mitään ikävää satu” -ajattelu ei enää riitä. Kyberturvallisuuslaki astuu voimaan Suomessa 8.4.2025 ja toimeenpanee EU:n NIS2-direktiivin vaatimuksia. Pienemmälle organisaatiolle tämä voi tuntua suurena harppauksena – mutta juuri siksi sen sisäistäminen voi olla kilpailuetu ja riskienhallinnan kulmakivi.
Ensimmäinen huomionarvoinen asia on, että laki asettaa nykyistä selkeämmät ja laajemmat velvoitteet organisaation johdolle. Tämä tarkoittaa sitä, että johto tai vastuuhenkilö pienessä organisaatiossa ei voi delegoida kaikkea tekniselle henkilöstölle ja antaa tietohallinnon hoitaa. Sen sijaan riskienhallinta, tietoturvan johtaminen, raportointivelvoitteet ja kumppanien sekä toimitusketjun kyberturvallisuus ovat järjestelmällisten toimenpiteiden piirissä. Pienessä organisaatiossa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuka vastaa tietoturvapolitiikasta, miten vähäinen henkilöstö voi toteuttaa tietoturvan hallintaa ja miten kumppani tai alihankkija ottaa huomioon kyberturvan. Laki nostaa vastuun laajempaan näkökulmaan.
Toinen tärkeä näkökohta liittyy käytännön toimiin, jotka pienen organisaation tulisi ottaa haltuun. Laki korostaa, että organisaation tulee tunnistaa ja arvioida kyberturvallisuusriskejä, toteuttaa teknisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä sekä raportoida merkittävistä poikkeamista viranomaiselle. Pienessä organisaatiossa tämä voi tarkoittaa säännöllistä varmuuskopiointia, pääsynhallinnan vahvistamista, henkilöstön perehdyttämistä, selkeitä käyttöoikeuksia, laitteiden ja ohjelmistojen ylläpitoa – mutta myös toimitusketjun riskien kartoitusta. Jos yhteistyökumppanilla on heikosti turvatut järjestelmät, se koskettaa myös omaa organisaatiota. Lisäksi merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettava jo 24 tunnin sisällä. Pienessä organisaatiossa tämä kuulostaa tiukalta – mutta ennemmin aloitetaan pienin askelin kuin jäädään jälkeen.
Kolmas näkökulma liittyy siihen, miksi tämä kaikki kannattaa: kyberturvallisuuslaki ei ole vain velvoitteiden kasa, vaan myös osa toiminnan jatkuvuutta, luottamuksen rakentamista ja kilpailukykyä. Pienelle organisaatiolle voi olla merkittävä etu, jos asiakkaat ja yhteistyökumppanit arvostavat tietoturvaa ja näkevät sen käytännössä: meillä on järjestelmällinen kyberturvallisuuden hallinta. Tämä voi avata ovia, vähentää riskejä – kuten mainehaittoja, tietomurtoja ja toimituskatkoksia – sekä pitkällä tähtäimellä säästää kustannuksia. Kun riskit ovat hallinnassa, toimintaa voi suunnitella luottavaisemmin.
Yhteenvetona: pieni organisaatio ei voi ajatella, että uusi laki koskee vain suuria toimijoita tai että asiat voidaan hoitaa joskus myöhemmin. Pikemminkin ajattelussa kannattaa ottaa askel: kyberturvallisuus = vastaus toiminnan varmuudelle ja vastuullisuudelle. Laki tarjoaa selkeän kehyksen ja motivaation – nyt on tilaisuus hyödyntää se rakentavasti ja omiin resursseihin sopivalla tavalla.
Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä tekoälyavustaja ChatGPT:n kanssa osana TominBlogi-sisältökehitystä.
Lähde: Kyberturvallisuusdirektiivi.com – Kyberturvallisuuslaki
