Osaamisperusteinen tiimiopettajuus

Tomi H. Amok, TominBlogi

Tasavertainen opiskelijoiden ohjaaminen, opetussuunnitelmien toteuttaminen ja arviointi ovat tärkeitä lähtökohtia käsiteltäessä tiimiopettajuutta. Yhteistyö korostuu tiimiopettajuudessa. Tiimiopettajuus kehittää omaa osaamista ja samalla oma osaaminen muuttuu näkyväksi. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat oleellinen osa tiimiopettajuutta. Yhteistyö ja avoimuus mahdollistavat osaamisen tunnistamisen. (ePOOKI.)

Tiimissä opettaminen kehittää kommunikointitaitoja ja samalla ymmärretään toisen opettajan toimintatapoja paremmin. Jokaisella oppilaalla on oma oppimispolku kuljettavanaan. Tiimiopettajuus mahdollistaa laadukkaamman oppilaan ohjaamisen ja arvioinnin.

Tiimiopettajuus rakentuu hyvin pitkälti luottamuksen varaan. Näin ollen avoin toimintakulttuuri edesauttaa ja vahvistaa tiimiopettajuutta. Tiimiopettajuus lisää yhteisön yhteistyötä samalla vahvistaen aktiivista osallistumista opetukseen. Opiskelijalla on parhain asiantuntijuus omasta oppimisestansa ja näin tiimiopettajuuden myötä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat.

Lähde: ePOOKI. Osaamisen tiimiopettaja. Viitattu 8.10.2019. http://www.oamk.fi/epooki/2018/osaamisen-tiimiopettaja/

Käänteisestä oppimisesta osaamisperusteiseen oppimiseen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Suomessa on tavoitteena saada opiskelijoita nopeampaan tahtiin työelämään. Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu ohjauksen olevan eritasoista. Yhtenä ratkaisuna ongelman ratkaisussa on hyödynnetty käänteisen oppimisen malli, jolla pyritään parantamaan ohjauksen merkitystä oppimisympäristöissä. Käänteisessä oppimisessa oppilaan on tärkeää ymmärtää, miten saavutetaan tavoitteita ja miten asetetaan itselle sopivat tavoitteet. (Toivola, Peura & Humaloja 2017, 130.)

Tulevaisuusohjausta tutkitaan Turun yliopistossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa (http://tulevaisuusohjaus.fi). Tulevaisuusohjaussivustolle on kasattu tietoa useista eri hankkeista ja tiedon avulla voi hahmottaa pidempien aikavälien tulevaisuusajattelua ja ohjaukseen vaikuttavia suuntauksia. Sivusto auttaa myös kehittämään itseymmärrystä ja reflektointitaitoja. Tulevaisuudessa osaamisen tarve voi olla hyvin erilaista verrattuna tämän päivän osaamisen tarpeisiin verrattuna. Näin ollen ohjauksella tulisi pyrkiä tukemaan oppilaiden profiloitumista ja osaamisen brändäämistä. (Mirola 2017, 10.)

Osaamisperusteisuutta pidetään pedagogisen toiminnan lähtökohtana. Osaamisperusteisuudessa on kyse osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tämä tarkoittaa opiskeljan itsenäistä edistymistä opintojensa suhteen. Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sitä päivitetään, kun opiskelijalle kertyy osaamista. (Karjalainen, Pousi, Karjalainen, Kaijala& Pelkonen 2017.)

Osaamisperusteisuudessa ohjaaja ja oppilas toimivat yhteistoiminnassa. Kyseessä on tavallaan prosessimainen eteneminen, jossa ohjaaja toimii ohjattavan tukena. Tavoitteena on saavuttaa uutta osaamista ohjattavan ehdoilla.

Lähteet:

Karjalainen, A., Pousi, J., Karjalainen, T., Kaijala, U. & Pelkonen, T. (2017). Osaamisperusteisuus. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Mirola, T. & ammattikorkeakoulu, S. (2017). Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus
ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Toivola, M., Peura, P., Humatoja, M. (2017). Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki: Edita.

Monivaikutteinen arvo-osaaminen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Comeniuksen valassa on paljon asiaa, jossa määritellään yleisesti opettajien ja oppilaitosten arvo-osaamista. Opettajalle on annettu melkoinen kasvatusvastuu yhteiskunnassa. Opettaja voi ottaa ainakin joissakin asioissa kantaa tai olla ottamatta kantaa. Jokaiselle on melko varmasti aivan oma tyyli toteuttaa opetustyötä. Tärkeää olisi pystyä keskustelemaan avoimesti opetuksen aihe-alueista eri sidosryhmien kesken. (OAJ.)

Opetukseen ja oppilaitoksien työhyvinvointiin vaikuttaa koulurauha. Rauhallinen ympäristö toteuttaa opetustyötä takaa tehokkaammin oppilaiden oppimisen. Kouluissa tulisi pyrkiä lisäämään turvallisuutta. Tälläinen turvallisuuden tunteen lisääminen vaatii yhteistyötä oppilaitoksissa. Oppilaiden ja opettajien tulisi kyetä yhteistyössä lisäämään koulurauhaa oppilaitoksissa. (YLE.)

Asioita voi joko oppia tai niistä voi jopa suoriutua. Tietynlainen flow-tila lisää oppimista. Tämä edellyttää opetuksen tavoitteiden selkeää hahmottamista ja ymmärtämistä. Oppimisen ilon kautta on vain mukavampi opiskella. Flow-tilaan voi vaikuttaa esimerkiksi ryhmäyttäminen, opetuksen suunnittelu, dialoginen vuorovaikutus, itseohjautuminen ja arviointikäytännöt. (Stenberg, luku ”Flow ja motivaatio”)

Oppilaitoksissa kasvaa tulevaisuuden osaajia. Opetustyössä puhutaan paljon, mutta olisi myös tärkeätä osata kuunnella. Uudistamalla ja kokeilemalla erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä voidaan saavuttaa oppilaitoksissa kustannustehokkaampia ratkaisuja. Verkko-opiskelu yleistyy ja tuo mukanaan uudenlaiset haasteet arvo-osaamiseen. Ihmiset opiskelevat yhä useammin vapaa-ajallaan ja opiskelusta on tullut yhä vähempi aikaan tai paikkaan sidottua.

Lähteet:

OAJ. Comeniuksen vala. Viitattu 27.8.2019. https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/comeniuksen-vala/

Stenberg, K. (2011). Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.

YLE. Koulurauhan julistus ensimmäistä kertaa Kainuussa – ”Asioita yksinkertaistetaan liikaa ja se tuntuu kovalta”. Viitattu 27.8.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10929253