Digitaaliset osaamismerkit ja osaamisen kehittäminen

Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat olemassa olevan osaamisen ilmaisemisen ja kehittämisen. Osaamismerkkien kriteerit auttavat hahmottamaan omaa osaamista ja osaamismerkkejä voi jakaa sosiaalisen median välityksellä. (Kope.) Uskoisin, että osaamismerkeistä on hyötyä myös työnhakua ajatellen.

Esimerkiksi Open Badges -standardi on mahdollistanut sähköiset jaettavat digitaaliset osaamismerkit. Kyseessä on pedagoginen malli, jonka kautta on mahdollista kehittää ja tehdä näkyväksi omaa osaamistansa. Kyseinen menetelmä tehostaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista pelillisin metodein ja opiskelumotivaatiota lisäävällä tavalla. Kyseessä on osaamismerkkeihen perustuva oppimisen pedagoginen malli. (ePooki.)

Useasta erilaisesta osaamismerkistä voi muodostua Open Badge:lla koontimerkkejä ja näin opiskelija pääsee osoittamaan kokonaisuuksien osaamista. Ohjaus tapahtuu osaamismerkkien tekemisen ja opetusmateriaalin välityksellä. Jokaisessa osaamismerkkihakemuksessa palautetaan osaamismerkin vaatimuksien mukainen vastaus. Tulevaisuudessa osaamismerkit tulevat yleistymään osaamisperusteisuuteen pohjautuvissa koulutuksissa.

Open Badge Passport -koontimerkkejä:

Lähteet:

ePooki. Osaamisperusteisuutta tukevan osaamismerkkiohjelmiston valinta. Viitattu 6.1.2020. http://www.oamk.fi/epooki/2019/osaamisperusteisuutta-tukevan-osaamismerkkiohjelmiston-valinta/?ccm_paging_p_b1802=3

Kope. Korkeakoulupedagoginen osaamismerkki osaamisen kehittäjänä. Viitattu 6.1.2020. https://blogi.oamk.fi/2019/12/05/korkeakoulupedagoginen-osaamismerkki-osaamisen-kehittajana/

Osaamisperusteinen tiimiopettajuus

Tasavertainen opiskelijoiden ohjaaminen, opetussuunnitelmien toteuttaminen ja arviointi ovat tärkeitä lähtökohtia käsiteltäessä tiimiopettajuutta. Yhteistyö korostuu tiimiopettajuudessa. Tiimiopettajuus kehittää omaa osaamista ja samalla oma osaaminen muuttuu näkyväksi. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat oleellinen osa tiimiopettajuutta. Yhteistyö ja avoimuus mahdollistavat osaamisen tunnistamisen. (ePOOKI.)

Tiimissä opettaminen kehittää kommunikointitaitoja ja samalla ymmärretään toisen opettajan toimintatapoja paremmin. Jokaisella oppilaalla on oma oppimispolku kuljettavanaan. Tiimiopettajuus mahdollistaa laadukkaamman oppilaan ohjaamisen ja arvioinnin.

Tiimiopettajuus rakentuu hyvin pitkälti luottamuksen varaan. Näin ollen avoin toimintakulttuuri edesauttaa ja vahvistaa tiimiopettajuutta. Tiimiopettajuus lisää yhteisön yhteistyötä samalla vahvistaen aktiivista osallistumista opetukseen. Opiskelijalla on parhain asiantuntijuus omasta oppimisestansa ja näin tiimiopettajuuden myötä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat.

Lähde: ePOOKI. Osaamisen tiimiopettaja. Viitattu 8.10.2019. http://www.oamk.fi/epooki/2018/osaamisen-tiimiopettaja/

Käänteisestä oppimisesta osaamisperusteiseen oppimiseen

Suomessa on tavoitteena saada opiskelijoita nopeampaan tahtiin työelämään. Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu ohjauksen olevan eritasoista. Yhtenä ratkaisuna ongelman ratkaisussa on hyödynnetty käänteisen oppimisen malli, jolla pyritään parantamaan ohjauksen merkitystä oppimisympäristöissä. Käänteisessä oppimisessa oppilaan on tärkeää ymmärtää, miten saavutetaan tavoitteita ja miten asetetaan itselle sopivat tavoitteet. (Toivola, Peura & Humaloja 2017, 130.)

Tulevaisuusohjausta tutkitaan Turun yliopistossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa (http://tulevaisuusohjaus.fi). Tulevaisuusohjaussivustolle on kasattu tietoa useista eri hankkeista ja tiedon avulla voi hahmottaa pidempien aikavälien tulevaisuusajattelua ja ohjaukseen vaikuttavia suuntauksia. Sivusto auttaa myös kehittämään itseymmärrystä ja reflektointitaitoja. Tulevaisuudessa osaamisen tarve voi olla hyvin erilaista verrattuna tämän päivän osaamisen tarpeisiin verrattuna. Näin ollen ohjauksella tulisi pyrkiä tukemaan oppilaiden profiloitumista ja osaamisen brändäämistä. (Mirola 2017, 10.)

Osaamisperusteisuutta pidetään pedagogisen toiminnan lähtökohtana. Osaamisperusteisuudessa on kyse osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tämä tarkoittaa opiskeljan itsenäistä edistymistä opintojensa suhteen. Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sitä päivitetään, kun opiskelijalle kertyy osaamista. (Karjalainen, Pousi, Karjalainen, Kaijala& Pelkonen 2017.)

Osaamisperusteisuudessa ohjaaja ja oppilas toimivat yhteistoiminnassa. Kyseessä on tavallaan prosessimainen eteneminen, jossa ohjaaja toimii ohjattavan tukena. Tavoitteena on saavuttaa uutta osaamista ohjattavan ehdoilla.

Lähteet:

Karjalainen, A., Pousi, J., Karjalainen, T., Kaijala, U. & Pelkonen, T. (2017). Osaamisperusteisuus. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Mirola, T. & ammattikorkeakoulu, S. (2017). Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus
ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Toivola, M., Peura, P., Humatoja, M. (2017). Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki: Edita.