Monivaikutteinen arvo-osaaminen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Comeniuksen valassa on paljon asiaa, jossa määritellään yleisesti opettajien ja oppilaitosten arvo-osaamista. Opettajalle on annettu melkoinen kasvatusvastuu yhteiskunnassa. Opettaja voi ottaa ainakin joissakin asioissa kantaa tai olla ottamatta kantaa. Jokaiselle on melko varmasti aivan oma tyyli toteuttaa opetustyötä. Tärkeää olisi pystyä keskustelemaan avoimesti opetuksen aihe-alueista eri sidosryhmien kesken. (OAJ.)

Opetukseen ja oppilaitoksien työhyvinvointiin vaikuttaa koulurauha. Rauhallinen ympäristö toteuttaa opetustyötä takaa tehokkaammin oppilaiden oppimisen. Kouluissa tulisi pyrkiä lisäämään turvallisuutta. Tälläinen turvallisuuden tunteen lisääminen vaatii yhteistyötä oppilaitoksissa. Oppilaiden ja opettajien tulisi kyetä yhteistyössä lisäämään koulurauhaa oppilaitoksissa. (YLE.)

Asioita voi joko oppia tai niistä voi jopa suoriutua. Tietynlainen flow-tila lisää oppimista. Tämä edellyttää opetuksen tavoitteiden selkeää hahmottamista ja ymmärtämistä. Oppimisen ilon kautta on vain mukavampi opiskella. Flow-tilaan voi vaikuttaa esimerkiksi ryhmäyttäminen, opetuksen suunnittelu, dialoginen vuorovaikutus, itseohjautuminen ja arviointikäytännöt. (Stenberg, luku ”Flow ja motivaatio”)

Oppilaitoksissa kasvaa tulevaisuuden osaajia. Opetustyössä puhutaan paljon, mutta olisi myös tärkeätä osata kuunnella. Uudistamalla ja kokeilemalla erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä voidaan saavuttaa oppilaitoksissa kustannustehokkaampia ratkaisuja. Verkko-opiskelu yleistyy ja tuo mukanaan uudenlaiset haasteet arvo-osaamiseen. Ihmiset opiskelevat yhä useammin vapaa-ajallaan ja opiskelusta on tullut yhä vähempi aikaan tai paikkaan sidottua.

Lähteet:

OAJ. Comeniuksen vala. Viitattu 27.8.2019. https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/comeniuksen-vala/

Stenberg, K. (2011). Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.

YLE. Koulurauhan julistus ensimmäistä kertaa Kainuussa – ”Asioita yksinkertaistetaan liikaa ja se tuntuu kovalta”. Viitattu 27.8.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10929253

Yhteistyölähtöinen turvallisuusosaaminen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Tietojenkäsittelyn alalla toimitaan yleensä verkonvälityksellä. Turvallinen ja oikein asennettu työpiste lisäävät fyysistä turvallisuutta. Esimerkiksi sähköposti, some ja muut viestintäkanavat voivat vaikuttaa psyykkiseen turvallisuuteen. Kriisitilanteissa oikeanlainen viestintä auttaa tasapainottamaan turvallisuutta. Toimintakulttuuri somessa vaikuttaa sosiaaliseen ja psyykkiseen turvallisuuteen. Oikeanlainen suhtautuminen ja ihmisten kouluttaminen lisäävät turvallisuuden tunnetta sosiaalisessa mediassa. Ymmärtämällä ja hyödyntämällä tietotekniikkaa oikealla tavalla, voidaan edistää fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä turvallisuutta. (OAMK)

Pelastuslain tärkein tarkoitus on vähentää ihmisten onnettomuuksia ja lisätä ihmisten turvallisuutta. Pelastuslaki velvoittaa ihmiset yleiseen toimintavelvollisuuteen esimerkiksi tulipaloissa ja onnettomuuksissa. Lisäksi pelastuslaki velvoittaa olemaan huolellinen, joittei vahinkoja tapahtuisi. Kiinteistöissä tulee olla vapaana ja merkittynä hälytysajoneuvoille kulkureitit. Useasti rakennuksiin joutuu tekemään oman pelastussuunnitelman. (Pelastuslaki.) Vaaratilanteissa tulee ehdottomasti noudattaa pelastussuunnitelmaa. Paniikkiin ei pidä joutua vaaratilanteissa.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työolosuhteita ja työympäristöä. Työnantajalla ja työntekijällä on tiettyjä velvotteita. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Näin työnantan tulee ottaa huomioon sellaiset tekijät, joihin voidaan työpaikalla vaikuttaa. Työnantaja on velvoitettu tekemään jatkuvaa tarkkailua työpaikalla ja selvittämään työympäristön ja työolosuhteiden haitta- sekä vaaratekijöitä. Työturvallisuuslaki sovelletaan myös työhön, jota tehdään sopimuksen mukaan kotona. Työntekijää tulee riittävästi perehdyttää työhönsä. Työntekijän tulee noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. (Työturvallisuuslaki).

Turvallisuussuunnitelmissa on pyritty hahmottamaan yleisimmät vaara-tilanteet. Näissä suunnitelmissa pyritään varmistamaan kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Valmiussuunnitelmassa saadaan ohjeet poikkeusolosuhteisiin. Riskienhallintasuunnitelma auttaa kartoittamaan kunnan taloudelle ja toiminnalle mahdollisia uhkatilanteita. Työpaikoilla ja kouluissa löytyy turvallisuuskansio, joka sisältää esimerkiksi turvallisuus- ja toimintaohjeita. Turvallisuusasioista tiedottaminen ja avoimuus eri sidosryhmille lisäävät yleistä turvallisuutta organisaatioissa.

Oli sitten kyseessä kiusaaminen, sairauskohtaus, tulipalo, uhkatekijä, tietoturva tai tietosuoja asia. Niin jokaisessa tilanteessa tulee noudattaa annettuja ohjeita ja toimintamalleja. Ennalta tehdyt suunnitelmat ja kulkureittien läpikäyminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Puolestaan vaara-tilanteissa osataan suunnitelman pohjalta toimia jopa ihmishenkiä säästävällä tavalla. Yhteistyöllä voidaan vaikuttaa rakentavasti turvallisuuteen.

Tietoturvan nykytaso ja osaaminen – Rauli Paananen (Viestintävirasto)

Lähteet:

OAMK. Mitä tarkoittavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus?. Viitattu 10.6.2019. http://oamk.fi/amok/emateriaalit/fi/osaamisen-kehittaminen/oppilaitoksen-turvallisuus/tehtava-1/

Pelastuslaki. Viitattu 12.6.2019. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Työturvallisuuslaki. Viitattu 12.6.2019. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738