Valokuvaamalla ja idearikkaalla luovuudella muodostuu animaatio

Tomi H. TominBlogi

Animaatiossa liikkumattomat objektit alkavat muuttumaan ja liikkumaan. Kyseessä on erittäin luova ilmaisun keino. Animaatiohahmot voivat olla tehtynä esimerkiksi muovailuvahasta, legoista ja valmiista esineistä. Animaatio rakentuu toistuviin valokuviin, joissa objektit liikkuvat eteenpäin kuvasta toiseen. Tällaisen kuvien toiston seurauksena muodostuu tarina, jossa voi havaita illuusiomaista liikettä.

Tein valokuva-animaatiota legoilla. Huomasin, että valokuva-animaatiota tehdessä kuvien määrä kasvaa nopeasti ja näin niiden editointi tietokoneella vaatii paljon laskentatehoa. Kameran tulee ehdottomasti pysyä paikoillaan animaatiota kuvattaessa.

Animaatio voi jopa madaltaa oppimiskynnystä ja kyseinen menetelmä sopii myös hyvin tiimioppilastyöksi, jossa pääsee tekemällä oppimaan. Animaatio on luova ilmaisun keino aiheiden käsittelyyn. Tekemäni Lego robot animaatio on kokeellinen tutustuminen valokuva-animaation tekemiseen.

Lähteet: Tuubi. Viitattu 15.11.2019. http://tuubi.edu.turku.fi/opas/animaation-perusperiaatteet

Osaamisperusteinen tiimiopettajuus

Tomi H. Amok, TominBlogi

Tasavertainen opiskelijoiden ohjaaminen, opetussuunnitelmien toteuttaminen ja arviointi ovat tärkeitä lähtökohtia käsiteltäessä tiimiopettajuutta. Yhteistyö korostuu tiimiopettajuudessa. Tiimiopettajuus kehittää omaa osaamista ja samalla oma osaaminen muuttuu näkyväksi. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat oleellinen osa tiimiopettajuutta. Yhteistyö ja avoimuus mahdollistavat osaamisen tunnistamisen. (ePOOKI.)

Tiimissä opettaminen kehittää kommunikointitaitoja ja samalla ymmärretään toisen opettajan toimintatapoja paremmin. Jokaisella oppilaalla on oma oppimispolku kuljettavanaan. Tiimiopettajuus mahdollistaa laadukkaamman oppilaan ohjaamisen ja arvioinnin.

Tiimiopettajuus rakentuu hyvin pitkälti luottamuksen varaan. Näin ollen avoin toimintakulttuuri edesauttaa ja vahvistaa tiimiopettajuutta. Tiimiopettajuus lisää yhteisön yhteistyötä samalla vahvistaen aktiivista osallistumista opetukseen. Opiskelijalla on parhain asiantuntijuus omasta oppimisestansa ja näin tiimiopettajuuden myötä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat.

Lähde: ePOOKI. Osaamisen tiimiopettaja. Viitattu 8.10.2019. http://www.oamk.fi/epooki/2018/osaamisen-tiimiopettaja/

Käänteisestä oppimisesta osaamisperusteiseen oppimiseen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Suomessa on tavoitteena saada opiskelijoita nopeampaan tahtiin työelämään. Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu ohjauksen olevan eritasoista. Yhtenä ratkaisuna ongelman ratkaisussa on hyödynnetty käänteisen oppimisen malli, jolla pyritään parantamaan ohjauksen merkitystä oppimisympäristöissä. Käänteisessä oppimisessa oppilaan on tärkeää ymmärtää, miten saavutetaan tavoitteita ja miten asetetaan itselle sopivat tavoitteet. (Toivola, Peura & Humaloja 2017, 130.)

Tulevaisuusohjausta tutkitaan Turun yliopistossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa (http://tulevaisuusohjaus.fi). Tulevaisuusohjaussivustolle on kasattu tietoa useista eri hankkeista ja tiedon avulla voi hahmottaa pidempien aikavälien tulevaisuusajattelua ja ohjaukseen vaikuttavia suuntauksia. Sivusto auttaa myös kehittämään itseymmärrystä ja reflektointitaitoja. Tulevaisuudessa osaamisen tarve voi olla hyvin erilaista verrattuna tämän päivän osaamisen tarpeisiin verrattuna. Näin ollen ohjauksella tulisi pyrkiä tukemaan oppilaiden profiloitumista ja osaamisen brändäämistä. (Mirola 2017, 10.)

Osaamisperusteisuutta pidetään pedagogisen toiminnan lähtökohtana. Osaamisperusteisuudessa on kyse osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tämä tarkoittaa opiskeljan itsenäistä edistymistä opintojensa suhteen. Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sitä päivitetään, kun opiskelijalle kertyy osaamista. (Karjalainen, Pousi, Karjalainen, Kaijala& Pelkonen 2017.)

Osaamisperusteisuudessa ohjaaja ja oppilas toimivat yhteistoiminnassa. Kyseessä on tavallaan prosessimainen eteneminen, jossa ohjaaja toimii ohjattavan tukena. Tavoitteena on saavuttaa uutta osaamista ohjattavan ehdoilla.

Lähteet:

Karjalainen, A., Pousi, J., Karjalainen, T., Kaijala, U. & Pelkonen, T. (2017). Osaamisperusteisuus. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Mirola, T. & ammattikorkeakoulu, S. (2017). Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus
ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Toivola, M., Peura, P., Humatoja, M. (2017). Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki: Edita.