Käänteisestä oppimisesta osaamisperusteiseen oppimiseen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Suomessa on tavoitteena saada opiskelijoita nopeampaan tahtiin työelämään. Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu ohjauksen olevan eritasoista. Yhtenä ratkaisuna ongelman ratkaisussa on hyödynnetty käänteisen oppimisen malli, jolla pyritään parantamaan ohjauksen merkitystä oppimisympäristöissä. Käänteisessä oppimisessa oppilaan on tärkeää ymmärtää, miten saavutetaan tavoitteita ja miten asetetaan itselle sopivat tavoitteet. (Toivola, Peura & Humaloja 2017, 130.)

Tulevaisuusohjausta tutkitaan Turun yliopistossa tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa (http://tulevaisuusohjaus.fi). Tulevaisuusohjaussivustolle on kasattu tietoa useista eri hankkeista ja tiedon avulla voi hahmottaa pidempien aikavälien tulevaisuusajattelua ja ohjaukseen vaikuttavia suuntauksia. Sivusto auttaa myös kehittämään itseymmärrystä ja reflektointitaitoja. Tulevaisuudessa osaamisen tarve voi olla hyvin erilaista verrattuna tämän päivän osaamisen tarpeisiin verrattuna. Näin ollen ohjauksella tulisi pyrkiä tukemaan oppilaiden profiloitumista ja osaamisen brändäämistä. (Mirola 2017, 10.)

Osaamisperusteisuutta pidetään pedagogisen toiminnan lähtökohtana. Osaamisperusteisuudessa on kyse osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tämä tarkoittaa opiskeljan itsenäistä edistymistä opintojensa suhteen. Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sitä päivitetään, kun opiskelijalle kertyy osaamista. (Karjalainen, Pousi, Karjalainen, Kaijala& Pelkonen 2017.)

Osaamisperusteisuudessa ohjaaja ja oppilas toimivat yhteistoiminnassa. Kyseessä on tavallaan prosessimainen eteneminen, jossa ohjaaja toimii ohjattavan tukena. Tavoitteena on saavuttaa uutta osaamista ohjattavan ehdoilla.

Lähteet:

Karjalainen, A., Pousi, J., Karjalainen, T., Kaijala, U. & Pelkonen, T. (2017). Osaamisperusteisuus. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Mirola, T. & ammattikorkeakoulu, S. (2017). Tulevaisuusorientoitunut opiskelijan ohjaus
ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Toivola, M., Peura, P., Humatoja, M. (2017). Flipped learning: Käänteinen oppiminen (1. painos.). Helsinki: Edita.

Monivaikutteinen arvo-osaaminen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Comeniuksen valassa on paljon asiaa, jossa määritellään yleisesti opettajien ja oppilaitosten arvo-osaamista. Opettajalle on annettu melkoinen kasvatusvastuu yhteiskunnassa. Opettaja voi ottaa ainakin joissakin asioissa kantaa tai olla ottamatta kantaa. Jokaiselle on melko varmasti aivan oma tyyli toteuttaa opetustyötä. Tärkeää olisi pystyä keskustelemaan avoimesti opetuksen aihe-alueista eri sidosryhmien kesken. (OAJ.)

Opetukseen ja oppilaitoksien työhyvinvointiin vaikuttaa koulurauha. Rauhallinen ympäristö toteuttaa opetustyötä takaa tehokkaammin oppilaiden oppimisen. Kouluissa tulisi pyrkiä lisäämään turvallisuutta. Tälläinen turvallisuuden tunteen lisääminen vaatii yhteistyötä oppilaitoksissa. Oppilaiden ja opettajien tulisi kyetä yhteistyössä lisäämään koulurauhaa oppilaitoksissa. (YLE.)

Asioita voi joko oppia tai niistä voi jopa suoriutua. Tietynlainen flow-tila lisää oppimista. Tämä edellyttää opetuksen tavoitteiden selkeää hahmottamista ja ymmärtämistä. Oppimisen ilon kautta on vain mukavampi opiskella. Flow-tilaan voi vaikuttaa esimerkiksi ryhmäyttäminen, opetuksen suunnittelu, dialoginen vuorovaikutus, itseohjautuminen ja arviointikäytännöt. (Stenberg, luku ”Flow ja motivaatio”)

Oppilaitoksissa kasvaa tulevaisuuden osaajia. Opetustyössä puhutaan paljon, mutta olisi myös tärkeätä osata kuunnella. Uudistamalla ja kokeilemalla erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä voidaan saavuttaa oppilaitoksissa kustannustehokkaampia ratkaisuja. Verkko-opiskelu yleistyy ja tuo mukanaan uudenlaiset haasteet arvo-osaamiseen. Ihmiset opiskelevat yhä useammin vapaa-ajallaan ja opiskelusta on tullut yhä vähempi aikaan tai paikkaan sidottua.

Lähteet:

OAJ. Comeniuksen vala. Viitattu 27.8.2019. https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/comeniuksen-vala/

Stenberg, K. (2011). Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.

YLE. Koulurauhan julistus ensimmäistä kertaa Kainuussa – ”Asioita yksinkertaistetaan liikaa ja se tuntuu kovalta”. Viitattu 27.8.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10929253

Yhteistyölähtöinen turvallisuusosaaminen

Tomi H. Amok, TominBlogi

Tietojenkäsittelyn alalla toimitaan yleensä verkonvälityksellä. Turvallinen ja oikein asennettu työpiste lisäävät fyysistä turvallisuutta. Esimerkiksi sähköposti, some ja muut viestintäkanavat voivat vaikuttaa psyykkiseen turvallisuuteen. Kriisitilanteissa oikeanlainen viestintä auttaa tasapainottamaan turvallisuutta. Toimintakulttuuri somessa vaikuttaa sosiaaliseen ja psyykkiseen turvallisuuteen. Oikeanlainen suhtautuminen ja ihmisten kouluttaminen lisäävät turvallisuuden tunnetta sosiaalisessa mediassa. Ymmärtämällä ja hyödyntämällä tietotekniikkaa oikealla tavalla, voidaan edistää fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä turvallisuutta. (OAMK)

Pelastuslain tärkein tarkoitus on vähentää ihmisten onnettomuuksia ja lisätä ihmisten turvallisuutta. Pelastuslaki velvoittaa ihmiset yleiseen toimintavelvollisuuteen esimerkiksi tulipaloissa ja onnettomuuksissa. Lisäksi pelastuslaki velvoittaa olemaan huolellinen, joittei vahinkoja tapahtuisi. Kiinteistöissä tulee olla vapaana ja merkittynä hälytysajoneuvoille kulkureitit. Useasti rakennuksiin joutuu tekemään oman pelastussuunnitelman. (Pelastuslaki.) Vaaratilanteissa tulee ehdottomasti noudattaa pelastussuunnitelmaa. Paniikkiin ei pidä joutua vaaratilanteissa.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työolosuhteita ja työympäristöä. Työnantajalla ja työntekijällä on tiettyjä velvotteita. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Näin työnantan tulee ottaa huomioon sellaiset tekijät, joihin voidaan työpaikalla vaikuttaa. Työnantaja on velvoitettu tekemään jatkuvaa tarkkailua työpaikalla ja selvittämään työympäristön ja työolosuhteiden haitta- sekä vaaratekijöitä. Työturvallisuuslaki sovelletaan myös työhön, jota tehdään sopimuksen mukaan kotona. Työntekijää tulee riittävästi perehdyttää työhönsä. Työntekijän tulee noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. (Työturvallisuuslaki).

Turvallisuussuunnitelmissa on pyritty hahmottamaan yleisimmät vaara-tilanteet. Näissä suunnitelmissa pyritään varmistamaan kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Valmiussuunnitelmassa saadaan ohjeet poikkeusolosuhteisiin. Riskienhallintasuunnitelma auttaa kartoittamaan kunnan taloudelle ja toiminnalle mahdollisia uhkatilanteita. Työpaikoilla ja kouluissa löytyy turvallisuuskansio, joka sisältää esimerkiksi turvallisuus- ja toimintaohjeita. Turvallisuusasioista tiedottaminen ja avoimuus eri sidosryhmille lisäävät yleistä turvallisuutta organisaatioissa.

Oli sitten kyseessä kiusaaminen, sairauskohtaus, tulipalo, uhkatekijä, tietoturva tai tietosuoja asia. Niin jokaisessa tilanteessa tulee noudattaa annettuja ohjeita ja toimintamalleja. Ennalta tehdyt suunnitelmat ja kulkureittien läpikäyminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Puolestaan vaara-tilanteissa osataan suunnitelman pohjalta toimia jopa ihmishenkiä säästävällä tavalla. Yhteistyöllä voidaan vaikuttaa rakentavasti turvallisuuteen.

Tietoturvan nykytaso ja osaaminen – Rauli Paananen (Viestintävirasto)

Lähteet:

OAMK. Mitä tarkoittavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus?. Viitattu 10.6.2019. http://oamk.fi/amok/emateriaalit/fi/osaamisen-kehittaminen/oppilaitoksen-turvallisuus/tehtava-1/

Pelastuslaki. Viitattu 12.6.2019. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Työturvallisuuslaki. Viitattu 12.6.2019. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738