Prosessi sekä Lean ovat johtamisfilosofiaa

Tomi H. TominBlogi

Prosessilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi edistymistä. Prosessilla on aina lopputulos, jossa sitä ennen suoritetaan toimenpiteitä. Prosessien toteutuminen tai sen kesto voi viedä aikaa, resursseja sekä se vaatii useasti asiantuntemusta. Määritellystä näkökulmasta prosessien tapahtumat sekä suoritteet toistuvat samankaltaisina. Prosesseja mallinnetaan sekä kehitetään, koska ne edistävät laatua, tehokkuutta sekä tuottavuutta.

Lean-ajattelu tavalla tarkoitetaan johtamisfilosofiaa, jolla pyritään poistamaan seitsemää turhuutta (kuljetukset, varastot, liike, odotusaika, ylituotanto, yliprosessointi, viallinen tuote). Kyseisellä menetelmällä pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, laatua, pienentämään toiminnan kustannuksia sekä lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Leanissa pyritään kohdistamaan olemassa olevat resurssit oikein. Tällä voidaan tarkoittaa, että juuri oikea määrä oikeanlaatuisia asioita saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan sekä ne täyttävät laadun kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaation tulisi olla avoin sekä joustava muutoksille. Lean-ajattelutapa on lähtöisin Toyotalta. Lean ajatteluun liitetään jatkuva kehittäminen, imuohjaus sekä virhemahdollisuuksien eliminointi prosesseista.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Prosessi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lean

Työhyvinvointi vs. tuottavuus

Tomi H. TominBlogi

Työhyvinvointi asiassa vastuu on koko työyhteisöllä. Voidaan puhua myös kokonaisuudesta, jossa yhdistyy työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työterveyslaitos määrittelee työhyvinvoinnin: ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.” Minusta tämä käsite tukee työelämän tuottavuuden ajattelu tapaa.

Työhyvinvointi käsitteen kautta päästään porautumaan työelämän tuottavuuden ajattelutapaan. Työelämän työhyvinvointimittarit antavat mahdollisuuden kehittää yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvoinnin tavoitteiden kautta voidaan vaikuttaa yrityksessä käytettävään teknologiaan sekä vahvistaa ihmisten psyykkistä sekä sosiaalista työkykyä. Kaiken pohjana työhyvinvoinnille on ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi, joka rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon yhdistelmistä. Työhyvinvoinnin tarkempi tarkastelu auttaa kehittämään yrityksen tuottavuutta.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Työhyvinvointi

Scrum, Scrum, Scrum ja ketterät menetelmät

Tomi H. TominBlogi

Ketterän menetelmän perusmääritelmänä pidetään Agile Manifestoa eli ketterää manifestia. Manifesti on saannut alkunsa vuonna 2001 Yhdysvalloissa, Utahin Snowbirdin hiihtokeskuksessa, johon oli kokoontunut 17 ketterän kehittämisen puolesta puhujaa. Minusta on hyvä lähtökohta, että asioita tehdään itse ja autetaan samalla muita. Eiköhän se ole tutkittu juttu, että toisia auttamalla voi oppia myös itse uutta. Manifesti julistus on suorastaan mullistava ajattelutapa projektiajattelussa, siinähän tähdätään hyvään loppu tuotteeseen. 

Yksi ketterä menetelmiä on Scrum. Scrum:ssa on kehitysjaksoja, joita kutsutaan sprinteiksi. Kyseisessä mallissa ohjelmisto, ei tule välttämättä kerralla valmiiksi vaan sitä kehitetään koko-ajan. Mallia voidaan myös soveltaa muihin projekteihin.

Scrum:sta löytyy seuraavat roolit: tuoteomistaja, kehitystiimi ja scrummaster. Scrummaster huolehtii kehitystiimin hyvinvoinnista ja tuoteomistaja päättää että onko asetetut tavoitteet täyttyneet. Scrumtiimi määrittää yhdessä tuoteomistajan kanssa sprintin tavoitteet ja tehtävät, jonka jälkeen alkavat toteuttamaan kehitystä. Mallissa on oleellista asioittein avoimuus ja tavoite on saada asiakkaalle eli tuoteomistajalle mahdollisimman hyvä sovellus. Tällaisessa toimintatavassa korostuvat yksilöiden väliset kanssakäymiset, oikeasti toimiva ohjelmisto, asiakaslähtöinen yhteistyö ja samalla pyritään vastaamaan muutokseen.

Scrum process

Lähteet:

Ketterän ohjelmistokehityksen julistus: http://www.agilemanifesto.org/iso/fi/

Scrum: https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrum

The Scrum Guide™: https://www.scrumguides.org/scrum-guide.html