Työhyvinvointi vs. tuottavuus

Työhyvinvointi asiassa vastuu on koko työyhteisöllä. Voidaan puhua myös kokonaisuudesta, jossa yhdistyy työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työterveyslaitos määrittelee työhyvinvoinnin: ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.” Minusta tämä käsite tukee työelämän tuottavuuden ajattelu tapaa.

Työhyvinvointi käsitteen kautta päästään porautumaan työelämän tuottavuuden ajattelutapaan. Työelämän työhyvinvointimittarit antavat mahdollisuuden kehittää yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvoinnin tavoitteiden kautta voidaan vaikuttaa yrityksessä käytettävään teknologiaan sekä vahvistaa ihmisten psyykkistä sekä sosiaalista työkykyä. Kaiken pohjana työhyvinvoinnille on ihmisen henkilökohtainen hyvinvointi, joka rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon yhdistelmistä. Työhyvinvoinnin tarkempi tarkastelu auttaa kehittämään yrityksen tuottavuutta.

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Työhyvinvointi

Scrum, Scrum, Scrum ja ketterät menetelmät

Ketterän menetelmän perusmääritelmänä pidetään Agile Manifestoa eli ketterää manifestia. Manifesti on saannut alkunsa vuonna 2001 Yhdysvalloissa, Utahin Snowbirdin hiihtokeskuksessa, johon oli kokoontunut 17 ketterän kehittämisen puolesta puhujaa. Minusta on hyvä lähtökohta, että asioita tehdään itse ja autetaan samalla muita. Eiköhän se ole tutkittu juttu, että toisia auttamalla voi oppia myös itse uutta. Manifesti julistus on suorastaan mullistava ajattelutapa projektiajattelussa, siinähän tähdätään hyvään loppu tuotteeseen. 

Yksi ketterä menetelmiä on Scrum. Scrum:ssa on kehitysjaksoja, joita kutsutaan sprinteiksi. Kyseisessä mallissa ohjelmisto, ei tule välttämättä kerralla valmiiksi vaan sitä kehitetään koko-ajan. Mallia voidaan myös soveltaa muihin projekteihin.

Scrum:sta löytyy seuraavat roolit: tuoteomistaja, kehitystiimi ja scrummaster. Scrummaster huolehtii kehitystiimin hyvinvoinnista ja tuoteomistaja päättää että onko asetetut tavoitteet täyttyneet. Scrumtiimi määrittää yhdessä tuoteomistajan kanssa sprintin tavoitteet ja tehtävät, jonka jälkeen alkavat toteuttamaan kehitystä. Mallissa on oleellista asioittein avoimuus ja tavoite on saada asiakkaalle eli tuoteomistajalle mahdollisimman hyvä sovellus. Tällaisessa toimintatavassa korostuvat yksilöiden väliset kanssakäymiset, oikeasti toimiva ohjelmisto, asiakaslähtöinen yhteistyö ja samalla pyritään vastaamaan muutokseen.

Scrum process

Lähteet:

Ketterän ohjelmistokehityksen julistus: http://www.agilemanifesto.org/iso/fi/

Scrum: https://fi.wikipedia.org/wiki/Scrum

The Scrum Guide™: https://www.scrumguides.org/scrum-guide.html

Itseohjautuva tiimi

Onko itseohjautuva tiimi sama asia, kuin tulevaisuuden työyhteisö? Onko todella niin, että työelämä on jälleen kerran muuttumassa tai mikään muu ei ole niin varmaa, kuin jatkuva työelämän muutos. Ehkä työnkuva muuttuu tulevaisuudessa yhä asiantuntija painotteisemmaksi. Kun työnkuvat laajentuvat ja monipuolistuvat, niin tämähän lisää motivaatiota työhön. Toisaalta tämä ajaa työtätekevät jatkuvaan opiskeluun, jotta ammattitaito vastaa työnkuvaa.

Tulevaisuuden työpaikoilla esimiehen rooli alkaa jakautumaan työyhteisön kesken. Näin ollen todellinen päällikkö on vuorollansa asiasta eniten tietävä tai osaava. Itseohjautuva tiimi löytää työnsä ja löytää sen ongelmiin ratkaisut. Taitaapa tuo itseohjautuminen olla myös tulevaisuudessa mukana jo peruskoulun opetuksen yhtenä lähtökohtana.

Maailma digitalisoituu ja ihmiset voivat elää yhä vapaammin. Voisiko tämä itseohjautuva tiimi tarkoittaa myös etätöiden yleistymistä. Hyvä porukka ja sopivat työkalut sekä tuotteet mahdollistavat myös etänä toisistaan erillään toimivan tiimin. Tähän vielä lisayksenä toimiva toiminnanohjausjärjestelmä, niin paletti alkaa olla valmis tai ehkä uudessa alussa.