Tekoälystä ohjattuun koneoppimiseen

Koneoppiminen voidaan ymmärtää tekoälyn osa-alueena. Sopivia algoritmeja ei välttämättä ole edes koodattu koneoppimisympäristoon. Näin ollen koneoppimisympäristö voi oppia päätymään itsenäisesti tiettyyn lopputulokseen prosessin aikana. Tiedon määrän kasvattamisella voidaan saavuttaa yhä tehokkaampaa koneoppimista.

Koneoppiminen on saanut paljon vaikutteita tilastotieteistä, koska tietoa analysoidaan aineiston pohjalta. Puolestaan hyvin tehokkaat koneoppimisympäristöt mahdollistavat yhä tehokkaampien likimääräisten päättelyalgoritmien kehittymisen. Syväoppiminen voidaan liittää neuroverkkoihin, jolloin tavallaan karkeasti jäljitellään aivojen tapaa oppia asioita.

Koneoppiminen lähtee useasti liikkeelle ohjaamattomasta oppimisesta. Näin dataan aletaan soveltamaan sopivia algoritmeja ja analysointimenetelmiä. Prosessin edetessä voidaan alkaa jossakin vaiheessa siirtymään ohjattuun oppmiseen. Malleja voidaan myös pyrkiä vahvistamaan tulosten perusteella ja sellaista oppimista voidaan kutsua vahvistusoppimiseksi.

Koneoppimiseen liittyy tilasto- ja tekoälytiede sekä informaatio- ja optimointiteoriat. Koneoppiminen mahdollistaa sellaisten ongelmien ratkaisemista, joihin ei riitä ihmisen älykkyys. Esimerkiksi hakukoneyhtiöiden hakukoneet ovat oppineet tarjoamaan kuluttajille mahdollisimman oikeita ja osuvia hakutuloksia. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen osa-alue, jolla näkisin olevan yhä suurempi painoarvo tulevaisuudessa.

Lähteet

Koneoppiminen

Ihan toimiva elokuva tekniikka

Ajastettu kuvaus mahdollistaa nopeutetun elokuvamaisen videon tekemisen yksittäisistä valokuvista. Näin valokuvista muodostuu nopeutettu kertomus, jossa voidaan erottaa esimerkiksi pilvien tai tähtitaivaan liike. Ajastetun kuvauksen tekniikka on yleistynyt kokoajan elokuvissa. Hidastus on puolestaan ajastetun valokuvauksen vastokohta, jossa otetaan videokuvaa enempi kuvia sekunnissa.

Kameran tulee tukea ajastettua kuvausta eli intervallikuvausta, jotta tekniikka voidaan hyödyntää käytännössä. Ajastetusta liikkuvasta kuvasta saadaan elävämpi, mikäli lisäksi käytetään moottoroitua jalustaa. Näin voidaan esimerkiksi huomioida kuvauksessa tähtitaivaan liike. Mitä nopeammin kuvassa elementit liikkuvat, niin sen lyhyempi tulisi olla kuvausväli.

Testasin kyseisestä tekniikkaa ja otin ajastetusti liki 180 digikuvaa 10 sekunnin välein. Editointi vaiheessa huomasin, että sain aikaiseksi noin 7 sekunnin videon. Näin video esitetään 25 kuvan sekuntinopeudella. Kannattaa kuvata manuaaliasetuksilla suoraan sopivalle videoresoluutiolle, jolloin videon editointi on helpompaa.

Lähteet:
Ajastettu kuvaus. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajastettu_kuvaus
Näin kuvataan time lapse. Digi-kuva.fi. https://digi-kuva.fi/valokuvaustekniikka/ajastin/nain-kuvataan-time-lapse
Vinkit intervallikuvaukseen (Time Lapse). Canon. https://www.canon.fi/get-inspired/tips-and-techniques/how-to-do-time-lapse-photography/

Creative Commons lisenssit hyötykäyttöön

Creative Commons BY-lisenssiä voidaan hyödyntää monipuolisesti julkaisuissa, kun huomioidaan tekijänoikeudet. Creative Commons BY-lisenssin teoksesta voidaan tehdä kopio, julkaista ja levittää teos uudelleen. Teoksesta voidaan tehdä jopa uusia johdannaisteoksia. Tärkeää on vain asianmukaisesti mainita uudessa julkaisussa alkuperäinen oikeudenomistaja. Näin Creative Commons lisenssille varustettuja julkaisuja voidaan lisenssin ohjeiden mukaan uudelleen käyttää uusissa julkaisuissa, jopa kaupallisesti.

Creative Commons -lisenssi voidaan myös määritellä pelkästään ei kaupalliseen käyttöön (NC-lisenssi). Lisenssi voidaan myös määrittää, siten että alkuperäisestä teoksesta ei saa tehdä uusia versioita (ND-lisenssi). Joissakin julkaisuissa voi olla mukana, ehto että julkaisu tulee jakaa samoilla ehdoilla myös eteenpäin (SA-lisenssi). Creative Commons lisenssin yhdistelmä on esimerkiksi CC BY-SA, jolla tarkoitetaan että uudessa julkaisussa tulee mainita tekijä ja se tulee jakaa eteen päin samoilla ehdoilla.

CC Search metahakukoneen kautta voidaan etsiä monipuolisesti Creative Commons -lisenssin omaavia teoksia. Hakua pystyy rajaamaan valitsemalla esimerkiksi tietyn lisenssin tai kuvaformaatin. Esityksissä Creative Commons -lisenssi on toimiva ratkaisu. Useasti kuitenkin kaupallisissa julkaisuissa maininta lähteestä halutaan jättää pois, niin silloin kyseeseen tulee esimerkiksi kuvapankit.

Lähteet

Creative Commons
CC Search – Creative Commons