Tekoälystä ohjattuun koneoppimiseen

Koneoppiminen voidaan ymmärtää tekoälyn osa-alueena. Sopivia algoritmeja ei välttämättä ole edes koodattu koneoppimisympäristoon. Näin ollen koneoppimisympäristö voi oppia päätymään itsenäisesti tiettyyn lopputulokseen prosessin aikana. Tiedon määrän kasvattamisella voidaan saavuttaa yhä tehokkaampaa koneoppimista.

Koneoppiminen on saanut paljon vaikutteita tilastotieteistä, koska tietoa analysoidaan aineiston pohjalta. Puolestaan hyvin tehokkaat koneoppimisympäristöt mahdollistavat yhä tehokkaampien likimääräisten päättelyalgoritmien kehittymisen. Syväoppiminen voidaan liittää neuroverkkoihin, jolloin tavallaan karkeasti jäljitellään aivojen tapaa oppia asioita.

Koneoppiminen lähtee useasti liikkeelle ohjaamattomasta oppimisesta. Näin dataan aletaan soveltamaan sopivia algoritmeja ja analysointimenetelmiä. Prosessin edetessä voidaan alkaa jossakin vaiheessa siirtymään ohjattuun oppmiseen. Malleja voidaan myös pyrkiä vahvistamaan tulosten perusteella ja sellaista oppimista voidaan kutsua vahvistusoppimiseksi.

Koneoppimiseen liittyy tilasto- ja tekoälytiede sekä informaatio- ja optimointiteoriat. Koneoppiminen mahdollistaa sellaisten ongelmien ratkaisemista, joihin ei riitä ihmisen älykkyys. Esimerkiksi hakukoneyhtiöiden hakukoneet ovat oppineet tarjoamaan kuluttajille mahdollisimman oikeita ja osuvia hakutuloksia. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen osa-alue, jolla näkisin olevan yhä suurempi painoarvo tulevaisuudessa.

Lähteet

Koneoppiminen